Turun Yhteislyseo Turussa 9.1.1957
Turun Sanomat kertoi Turun Yhteislyseon toiminnan alkamisesta uudessa koulutalossa tammikuun 9. päivänä 1957. Rakennus sijoittui Martin kaupunginosaan Kuninkaankartanonkadun ja Mestarinkadun kulmaan. Rehtori Herman Suonisen mukaan koulutalo oli maamme suurin ja myös ajanmukaisin. Se oli rakennettu myös nimenomaan Turun Yliopiston normaalikouluksi, joka aloittaa syksyllä 1957. Siksi koulua sanottiin myös Turun Normaalilyseoksi.
Koulussa oli 24 luokkahuonetta ja lisäksi kymmenkunta erikoisluokkaa. Koulussa ryhdyttiin noudattamaan aineluokkajärjestelmää. Koululla oli rehtorin mukaan ahtauden jälkeen tilaa, sillä vanha koulukin jäi toistaiseksi käyttöön. Vuoroluku kuitenkin jatkui, sillä muiden koulujen rytmiin oli mukauduttava ja kouluissa käytettiin paljon samoja opettajia.
Koulu oli tuotu jatkosodan jälkeen Käkisalmesta. TS:n historiakatsauksen mukaan koulu toimi eri nimillä Käkisalmessa vuosisadan ajan. Vuonna 1892 siitä tuli nykymuotoinen oppikoulu, joka toimi talvisotaan saakka. Koulurakennus tuhoutui talvisodassa, mutta se rakennettiin uudestaan ja oli 1957 lehtitiedon mukaan tuolloin ainoa suomalaisten rakentama ehjä rakennus Käkisalmessa.
Koulu toimi Turussa aluksi Tyttölyseon ylimmässä kerroksessa. Syksyllä 1945 se muutti vanhaan postitaloon ja toimi siellä uuden valmistumiseen saakka. Postitalossa oli vain kymmenen luokkahuonetta, joten koulua jouduttiin pitämään neljässä muussakin paikassa.
Suurin ja suurin. Normaalikoulun kuutiotilavuus oli TS:n uutisen mukaan 32 500 kuutiota. Tammikuussa 1957 alkoi Yliopistonmäellä rakennustyö, joka tuotti sinne uusia rakennuksia Turun Yliopistolle noin 53 000 kuutiometriä. Rakennuksiin sijoittuvat yliopiston hallinto, humanistinen ja lainopillinen tiedekunta sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan eläintieteen, kasvitieteen ja sekä perinnöllisyystieteen, maantieteen ja geologian tilat.[1]
[1] TS, 8.1.1957
Turun Sanomat kertoi Turun Yhteislyseon toiminnan alkamisesta uudessa koulutalossa tammikuun 9. päivänä 1957. Rakennus sijoittui Martin kaupunginosaan Kuninkaankartanonkadun ja Mestarinkadun kulmaan. Rehtori Herman Suonisen mukaan koulutalo oli maamme suurin ja myös ajanmukaisin. Se oli rakennettu myös nimenomaan Turun Yliopiston normaalikouluksi, joka aloittaa syksyllä 1957. Siksi koulua sanottiin myös Turun Normaalilyseoksi.
Koulussa oli 24 luokkahuonetta ja lisäksi kymmenkunta erikoisluokkaa. Koulussa ryhdyttiin noudattamaan aineluokkajärjestelmää. Koululla oli rehtorin mukaan ahtauden jälkeen tilaa, sillä vanha koulukin jäi toistaiseksi käyttöön. Vuoroluku kuitenkin jatkui, sillä muiden koulujen rytmiin oli mukauduttava ja kouluissa käytettiin paljon samoja opettajia.
Koulu oli tuotu jatkosodan jälkeen Käkisalmesta. TS:n historiakatsauksen mukaan koulu toimi eri nimillä Käkisalmessa vuosisadan ajan. Vuonna 1892 siitä tuli nykymuotoinen oppikoulu, joka toimi talvisotaan saakka. Koulurakennus tuhoutui talvisodassa, mutta se rakennettiin uudestaan ja oli 1957 lehtitiedon mukaan tuolloin ainoa suomalaisten rakentama ehjä rakennus Käkisalmessa.
Koulu toimi Turussa aluksi Tyttölyseon ylimmässä kerroksessa. Syksyllä 1945 se muutti vanhaan postitaloon ja toimi siellä uuden valmistumiseen saakka. Postitalossa oli vain kymmenen luokkahuonetta, joten koulua jouduttiin pitämään neljässä muussakin paikassa.
Suurin ja suurin. Normaalikoulun kuutiotilavuus oli TS:n uutisen mukaan 32 500 kuutiota. Tammikuussa 1957 alkoi Yliopistonmäellä rakennustyö, joka tuotti sinne uusia rakennuksia Turun Yliopistolle noin 53 000 kuutiometriä. Rakennuksiin sijoittuvat yliopiston hallinto, humanistinen ja lainopillinen tiedekunta sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan eläintieteen, kasvitieteen ja sekä perinnöllisyystieteen, maantieteen ja geologian tilat.[1]
[1] TS, 8.1.1957
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti